Utajärvi (järvi)
Utajärvi | |
---|---|
Utajärveä marraskuussa 2008, järven kaakkoispään kohdalta pengertieltä pohjoiseen katsottuna. |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Utajärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Oulujoki |
Järvinumero | 59.221.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 79,7 m |
Rantaviiva | 8,07 km |
Pinta-ala | 1,1289 km2 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Utajärvi on Oulujokeen yhteydessä oleva järvi Utajärven kunnassa.
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi oli aiemmin Utakosken alapuolinen Oulujoen laajentuma, Utajärven taajamasta hieman kaakkoon. Utasen voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä 1956 järven keskelle rakennettiin parikilometriset voimalaitoksen alakanavan penkereet, joista eteläisempi päättyy Putaalansaareen ja pohjoisempi Ala-Utoksen voimalaitokseen. Tosin kaiken kaikkiaan 12 kilometriä pitkät pengerrykset jatkuvat Utajärven järvialueen jälkeenkin Oulujoessa aina Sotkajärveen saakka. Pohjoiskoillisessa järvi rajoittuu Järvikylään ja sen luoteisimpaan kolkkaan taas laskee Utosjoki. Voimalaitoskanavan etelänpuoleisen penkereen rajaama vesialue, joka rajoittuu Hautuumaakylään ja laskee Putaalanjokena Oulujokeen, ei ole enää yhteydessä nykyiseen Utajärveen.
Järvimaisema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utajärven kerrotaan olleen lohien levähdyspaikka ennen niiden nousemista Oulujoen ylävirran isoihin koskiin kuten Ahmaskoskeen ja Niskakoskeen. Ahmaskosken alapuolella sijaitsi aikanaan Koskisaari, josta oli moottoriveneyhteys nopeuttamaan Utajärven laajan suvannon ylitystä Merilän koskivenehaminaan ja majataloon. Nykyinen Utajärvi on kolmisen kilometriä pitkä vesistö, jonka pohjoisranta seurailee yhdystie 8300:ta. Järvessä on kaksi suurempaa saarta, Koskisaari järven kaakkoislaidalla, Marttilanniemen lähellä, sekä Honkalansaari Utosjoen suulla. Sen vieressä, pienessä Kullesaaressa, on laavupaikka. Järven rannat ovat pengeraluetta ja Hiltulansaaren kaakkoispuolta lukuun ottamatta asuttuja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuohujen väylä Kajaanista Ouluun (Arkistoitu – Internet Archive), Aino Merilä, KirjastoVirma, 2004. (Viitattu 2.11.2008)